Leväseuranta Aurlahdessa kesällä

AUTOMAATTINEN LEVIEN SEURANTA KESÄKAUDELLA LOHJAN AURLAHDESSA

Lohjanjärven Aurlahdessa seurataan uimaveden sinilevätilannetta ja lämpötilaa automaattisesti kesäkauden ajan elokuun 2008 loppuun saakka.

Seuranta on järjestetty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta ja yhdistyksen lisäksi
mukana seurantaa rahoittamassa ovat Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, M-real Oyj Kirkniemi, Loparex Oyj ja Lohjanjärven suojeluyhdistys ry.

Aurlahden uimarannalle asennetaan kesäkauden ajaksi 13.6-31.8.2008 mittausasema, joka tallentaa tiedot sinilevien runsaudesta ja pintaveden lämpötilasta kerran tunnissa. Mittaus perustuu sinilevissä esiintyvän väriaineen fykosyaniinin fluoresenssiin, jota mitataan veden pinnan alle asennettavalla optisella laitteella. Automaattisen seurannan toivotaan palvelevan alueen asukkaita ja tuovan ajantasaisen tiedon levätilanteesta tarvitsijoille. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry huoltaa laitetta ja seuraa alueen levätilannetta myös paikan päällä osana valtakunnallista leväseurantaa. Tämän lisäksi rannan levätilannetta seuraavat myös alueen
ympäristöterveysviranomaiset.

Automaattiseurannan tiedot välitetään kolme kertaa vuorokaudessa nettisivuille www.luvy.fi ja www.lohja.fi. Vastaavalla tavalla levätilannetta seurataan esim. Helsingissä kolmella uimarannalla. Helsingin tulokset on nähtävissä osoitteessa www.luodedata.fi/hki.

Värikoodien selitykset:

Vihreä alue: Sinilevien määrä hyvin vähäinen
Keltainen alue: Sinilevien määrä kohtalainen. Veteen alkaa ilmestyä paljain silmin näkyviä muutaman
millimetrin kokoisia sinilevärihmoja, joita voi tyynellä säällä kerääntyä pinnan lähelle.
Punainen alue: Sinilevien määrä runsas. Rantaveteen voi tyynellä säällä muodostua paksua
"sinileväpuuroa".

Lohjanjärven VII vesistöpäivä lauantaina 19.4.2008

Lohjanjärven suojeluyhdistys ry.ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. järjestävät Lohjanjärven VII vesistöpäivän la 19.4.2008 klo. 10.00 alkaen Lohjan kaupungintalon Monkolan valtuustosalissa, os. Karstuntie 4, 08100 Lohja.

Vesistöpäivän tavoitteena on levittää tietoa Lohjanjärvestä ja sen tilan kehityksestä. Samalla vesistöpäivä kokoaa järven suojelusta kiinnostuneita tahoja yhteen keskustelemaan siitä, mitä kaikkea voidaan ja pitää tehdä järven suojelemiseksi.

Kulunut talvi on ollut hyvin poikkeuksellinen myös Lohjanjärven kannalta. Järvi jäätyi huonosti vain hetkeksi hyvin myöhään ja jäiden näin varhainen lähtö (6.4.2008) on myös poikkeuksellista. Tämä on vaikuttanut koko järven ja kaikkien järvellä kävijöiden – ulkoilijoiden, kalastajien, mökkeilijöiden ja tietenkin myös järven ja sen ranta-alueiden eläimistön elämään.

Ilmastomuutoksen vesistöihin kohdistuvien vaikutusten eturivin tutkija, Helsingin Yliopiston ympäristötutkimuksen professori ja Lammin biologisen aseman johtaja Lauri Arvola perehdyttää meidät ilmastomuutoksen vaikutuksiin eteläisen Suomen vesistöjen kannalta. Oletettavasti esimerkiksi ilmaston lämpenemisen vaikutukset tulevat ensimmäisinä näkymään nimenomaan eteläisen Suomen järvissä. Professori Arvolan ympäristötutkimuksen alaksi on täsmennetty lisäksi erityisesti järviekosysteemin rakenne, toiminta, hoito ja valuma-aluevuorovaikutus, joten tälläkin kerralla vesistöpäivillä on mahdollisuus kuulla todella korkeatasoinen, tieteellisesti perusteltu yleistajuin esitys vesistöjen suojelun ja vesistöihin kohdistuvien muutosten vaikutuksista. Tämän asia kiinnostaa jokaista, joka kantaa huolta luonnonolosuhteiden muutoksen vaikutuksista lähiympäristöömme.

Tiedostusvälineiden mukaan ”…maatalouden ympäristötuki ei ole odotusten mukaisesti parantanut vesistöjen tilaa. Maatalousluonnon köyhtyminen on myös jatkunut. Näin lohduttomiin tuloksiin tutkijat päätyivät maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta selvittäneissä tutkimuksissa” (MTV3 1.4.2008). Tällä hetkellä kuulutetaankin uusia toimintamalleja ja menetelmiä maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi. Yksi uusista menetelmistä on ns. suorakylvö, sen mahdollisuuksista vähentää maatalouden vesistöpäästöjä kertoo kokemusten pohjalta maanviljelijä Aare Anttila.

Hiidenveden kunnostusprojekti on nyt lähtenyt käyntiin. Lohjanjärven kannalta Hiidenvesi on keskeisessä asemassa, tuleehan sieltä suurin osa Lohjanjärven rehevöittävästä kuormituksesta. On selvää, että jos Hiidenveden suhteen ei saada parannuksia aikaiseksi, kasvaa riski Lohjanjärven rehevöitymisen osalta. Useissa vesistöjen kunnostushankkeissa mukana ollut hankepäällikkö Ulla-Maija Hyytiäinen käy puheenvuorossaan läpi hankkeen keskeiset tavoitteet ja niiden vaikutukset Lohjanjärven kannalta. Hiidenvesi-hanke on suuruusluokassaan iso projekti ja jokaisen Lohjanjärven tilasta huolestuneen on syytä miettiä mahdollisuuksia tukea sitä.